Bussin päästyä perille, piti käydä tarkistamassa millaisessa kunnossa paikalliset invavessat olivat. Olivat ruokottomassa kunnossa! Hävetkööt! Eikö ole tarpeeksi rahaa wessojen pitämiseen siistinä?
Tämä paikka on kello, hajuvesi, käsilaukku, aurinkolasi ja miekkafriikin taivas. Puotia puodin vieressä ja hinnat järjettömän halpoja. Jopa niin halpoja, jotta ovatko kaikki edes aitoa kamaa? Kohde on venäläisten suosiossa, sillä kaikki tekstit olivat iTaliaksi ja venäjäksi. Samoin myyjät väänsivät ruskia eivätkä esim. enklantia.
Shoppaaminen ei kuitenkaan ollut pääasia, vaan maisemat. Upeat maisemat ja linnoitukset ja kylä. La Rocca (ensimmäinen linnoitus tai torni) voit ostaa 10 eurolla kortin, millä pääsee myös museoihin (sis. 1€ pantin). Tupsusta huimasi, kun muurin yli kurkkasi ja sama huimaus jatkui, kun kiipesi torniin vastustamaan ”hyppää, hyppää” välillä myös ”työnnä nyt tuo saatanan tupeksiva turisti muurin yli” -ääniä.
Yläpuolella on 2. torni 1. tornista nähtynä
Linnoituksia tai torneja on 3 kpl. Ensimmäinen on isoin ja sieltä on huimat näkymät alas. Toisessa linnoituksessa on pieni asemuseo. Kolmas torni on rakennettu vain hämäykseksi, sillä siinä ei ole edes ovea.
Kahteen torniin tuli siis kiivettyä huipulle. Kerrassaan henkeäsalpaavat maisemat. Kaikki 3 paikkaa tutkimme. Välillä mietitytti, muutama asia. Paikalla oli paljon lapsiperheitä ja nämä polvenkorkuiset juoksevat vapaana ja linnoitusten reunalla ei ole aitoja tms, niin kuinkahan moni tippuu vuosittain suoraan rotkoon parisataa metriä alas? Ko. asia ei haittaa iTalialaisia, sillä he kasvattavat lapsiaan. Jos kyseessä olisi suomi, niin aidattu olisi, sillä suomalaisten lapset kasvattaa gsm ja yhteiskunta – ei vanhemmat.
Kiertelimme ja katselimme paikkoja useia tunteja, kunnes tuli aika mennä jonottamaan viimeiseen klo 18:00 lähtevään bussikuljetukseen. Paikat eivät mene vielä tuolloin kiinni, mutta se bussiyhtö millä me San Marinoon menimme, lopetti tuolloin tänä päivänä.
Veni Vidi Firenze 